Heipparallaa!

Tammikuun paukkupakkaset ovat toivottavasti nyt ohitse ja voimme nauttia leudommista talvipäivistä. Aloinkin jo hieman kyllästyä siihen, että ulkona joutui pelkäämään, että nenä tipahtaa, kun sitä palelee niin kovasti. Olen kerrospukeutumisen mestari ja päältäni löytyy yleensä useampi pari villasukkia ja villakerrastoja ennen kuin astun varpaallanikaan ulos. Muuten minua ei haittaisikaan kovat pakkaset, mutta olen huolissani vain nenäni puolesta. Katsokaas kun minä suunnistan hajuaistini avulla ja sitä ei sovi peittää kaulureiden ja kaulahuivien alle. Olen tehnyt vuosien saatossa muun muassa semmoisen huomion, että kiltit lapset löytyvät usein sieltä, missä tuoksuu tuore pulla. Erikoista, mutta totta. Vaikka toisaalta, kukapa voisi olla pahalla tuulella, jos nenän edessä on tuoretta pullaa… en ainakaan minä!

Pullasta puheen ollen… laskiainen tekee kovaa vauhtia tuloaan, joten nyt jos koskaan on mainio aika harjoitella laskiaispullien tekoa ja etenkin niiden syöntiä, sekä pulkkamäessä käyntiä. Me olemme tonttujen ja Joulupukin kanssa harjoitelleet enemmänkin tuota jälkimmäistä ja nyt vain odotamme malttamattomina, milloin Joulumuori leipoo ensimmäisen pellillisen hänen taivaallisia laskiaispulliaan. Onneksi meillä on täällä Napapiirillä tapana sanoa, että sitä jaksaa paremmin, kun on mitä odottaa!

Halutessanne voittekin käydä kurkkaamassa, kuinka hyvin rattikelkat luistivat Ferdie-tontulla ja Joulupukilla meidän viimeisimmällä mäenlaskureissullamme. Video on mahdollista nähdä liittymällä Santa’s Elf Clubin jäseneksi. Sen verran voin paljastaa, että ei muuten käyttänyt jarruja laskun aikana kumpikaan, ei Ferdie eikä Joulupukki! He ovat melkoisia hurjapäitä molemmat.

 

 

Vanilja-tonttu

 

 

Pssst! Enää 323 päivää jouluun!